bg

Kolesteroli

Noin puolella suomalaisista on kohonnut veren LDL-koleseroli, ja se on sepelvaltimotaudin kehittymisen riskitekijä1

Mikä on kolesteroli?

Kolesteroli on elimistössä luonnostaan esiintyvä rasvatyyppi, jota tarvitaan useisiin tärkeisiin toimintoihin. Maksa tuottaa kolesterolia, ja sitä on myös tietyissä elintarvikkeissa, kuten eläinperäisissä tuotteissa esimerkiksi lihassa, maitotuotteissa ja kananmunissa. Liian suuri määrä kolesterolia voi kerääntyä verisuoniin, mikä lisää sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskiä. Kun puhutaan korkeasta kolesterolipitoisuudesta, tarkoitetaan yleensä korkeaa LDL-kolesterolipitoisuutta, joka kertyy verisuoniin ja lisää sydänsairauksien riskiä. Vaikka kolesteroli on elintärkeää, on se suurina pitoisuuksina haitallista ja siksi on tärkeää seurata veren kolesterolipitoisuuksia.2

Hyvä ja huono kolesteroli

Kaksi tärkeää kolesterolin muotoa ovat HDL (high-density lipoprotein) ja LDL (low-density lipoprotein). HDL-kolesterolia kutsutaan usein ”hyväksi” kolesteroliksi, koska sillä on terveydelle edullisia ominaisuuksia. HDL-kolesteroli auttaa kuljettamaan ylimääräisen kolesterolin verestä maksaan.

LDL-kolesterolia taas kutsutaan ”pahaksi” kolesteroliksi, koska sillä on taipumus kerääntyä valtimoihin ja muodostaa plakkia. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia maksasta kehon soluihin, ja kun LDL-kolesterolia on liikaa, se voi kertyä ja aiheuttaa vahinkoa. Siksi korkeita LDL-kolesterolipitoisuuksia pidetään epäsuotuisina, ja ne ovat yhteydessä lisääntyneeseen sydäntautiriskiin.2

Mikä aiheuttaa korkean kolesterolin?

Korkea kolesteroli voi johtua useista tekijöistä, kuten epäterveellisistä elämäntavoista, geneettisistä tekijöistä ja iästä. Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, transrasvoja ja kolesterolia sisältävä ruokavalio voi nostaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Tupakointi, liikunnan puute ja ylipaino voivat myös lisätä korkean kolesterolin riskiä. Joillakin ihmisillä korkea kolesterolipitoisuus voi johtua myös geneettisistä tekijöistä.2

Miten korkeaa kolesterolia hoidetaan?

Korkean kolesterolin hoitoon voi kuulua elämäntapamuutokset, ravintolisät ja lääkkeet. Elämäntapamuutoksiin voi kuulua terveellinen ruokavalio, liikunta ja tupakoinnin lopettaminen. Runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio voi auttaa alentamaan kolesterolitasoja. Vältä runsaasti tyydyttyneitä ja transrasvoja sisältäviä elintarvikkeita, kuten punaista lihaa, voita, juustoa ja leivonnaisia. Säännöllinen liikunta voi myös auttaa nostamaan HDL-kolesterolin eli niin sanotun ”hyvän” kolesterolin tasoa ja alentamaan LDL-kolesterolin eli ”pahan” kolesterolin tasoa.2

Tutustumistarjous

Ensimmäinen kuukausi vain 19€
9,50€

Korkean kolesterolin alentaminen ilman reseptilääkkeitä

Kohonneiden kolesteroliarvojen säätelemiseksi on ennen kaikkea muutettava omia elintapoja. On myös olemassa kasvisteroleja sisältäviä ravintolisiä, jotka voivat auttaa alentamaan kolesterolia.2 Senikol on kasvisteroleja sisältävä ravintolisä. Senikolia voi tilata verkossa täältä, ja sitä on saatavilla myös apteekeista. Senikol otetaan aterioiden yhteydessä, mieluiten suurten aterioiden, kuten lounaan ja päivällisen, yhteydessä. Optimaalinen vaikutus saavutetaan muutamassa viikossa.

Mitä ovat kasvisterolit?  

Kasvisterolit ovat vihannesten, hedelmien, siementen, pähkinöiden ja kasviöljyjen luonnollinen ainesosa. Kasvisteroleilla on samankaltainen kemiallinen rakenne kuin kolesterolilla, ja ne kilpailevat kolesterolin kanssa suolistossa ja estävät siten kolesterolin imeytymistä. Monet kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvisteroleilla on merkittävä vaikutus veren kolesterolitasojen alentamiseen. Kasvisterolien päivittäinen saanti ravinnosta ei ole riittävän suuri, jotta niillä olisi vaikutusta. Senikol sisältää kasvisteroleita tiivistetyssä muodossa ja alentaa korkeaa kolesterolia muutamassa viikossa. Kasvisterolien on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoja. Korkea kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.   

Viitteet

  1. FinTerveys 2017, https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-finterveys-tutkimus
  2. Läkemedelsboken (23-03-20), https://lakemedelsboken.se/kapitel/hjarta-karl/blodfettsrubbningar.html